Olet avaamassa opinnäytetyön tiedostoa läppäriltä. Haet ensin kahvin, tarkistat viestit ja järjestät työpöydän. Puolen tunnin päästä työhuone on siisti, tiskit ja pyykit koneessa ja olohuone imuroitu; olet saanut paljon aikaan – mutta et edistänyt opparia.
Prokrastinaatiossa, eli välttelyssä tai ”vitkuttelussa” ei ole kyse laiskuudesta, vaan oman mielen yrityksestä pitää maailma hallittavana ja ennakoitavana. Rituaalien avulla välttelemme opinnäytetyön varsinaista edistämistä, sillä se voisi edellyttää hankalien ja epäselvien asioiden kohtaamista.
Miksi jäämme rituaaleihin kiinni?
Opinnäytetyö tai gradu on tyypillisesti opintojen isoin projekti ja etenkin alussa varsin epämääräinen ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Työvaiheita on paljon ja niiden edistyminen on kokonaan omissa käsissä. Vaatimuksia tulee ulkopuolelta ohjaajalta ja aikataulut painavat päälle, sillä myös valmistuminen on usein kiinni juuri opparista.
Kun seuraava askel ei ole täysin selkeä, vaihtoehtoja on liikaa ja päällimmäisenä tunteena on epävarmuus, aivot kuitenkin pyrkivät suojelemaan meitä kuormittumiselta ja ohjaavat epämukavuusalueelle menemisen sijaan tekemään jotain helpompaa ja tutumpaa. Siksi päädymme esimerkiksi:
- etsimään vielä “yhden lähteen lisää”
- siistimään muistiinpanoja
- valmistautumaan loputtomasti ja
- keittämään vielä yhden kupin kahvia ennen aloittamista.
Vitkuttelun mahdollistavat rituaalit eivät ole ongelma itsessään — mutta jos ne alkavat hallita ajankäyttöä ja korvaavat kokonaan varsinaisen tekemisen, eteneminen lopulta pysähtyy. Jäät jumiin.
Valmistuminen häämöttää – siellä jossain!
Mikä toimii paremmin?
Tosiasiassa työn edistäminen ei vaadi täydellisiä olosuhteita; eivät siistiä työpöytää, tyhjää pesukonetta tai viivasuoraa kirjapinoa – täydellisiä olosuhteita ei ole, eikä tule. Työn edistäminen vaatii liikkeelle lähtemistä. Helpommin sanottu kuin tehty, ehkä? Kun mieli on kuormittunut liian suurelta tuntuvan urakan edessä, voimme tarvita liikkeelle pääsemiseen erityisiä tekniikoita, joilla huijataan aivoja laskemaan rimaa, jotta aloittamisen kynnys on mahdollisimman matala.
Kokeile esimerkiksi seuraavia nopeita keinoja työn käynnistämiseksi:
- Kirjoita ensin, lue ja korjaa myöhemmin
→ aloita tuottamalla raakatekstiä ja hyväksy, että teet keskeneräistä. - Ajasta työskentelyhetki riittävän lyhyeksi (10–25 min)
→ rajattu aika tekee aloittamisesta kevyempää. - Aseta itsellesi mahdollisimman yksinkertainen tavoite ja keskity sen suorittamiseen
→ “kirjoitan luvun 2 ensimmäisen kappaleen. En muuta.”
Kun aloitat riittävän pienesti, vastarintasi vaikean tehtävän edessä vähentyy huomaamatta ja huomaat, että ensimmäinen askel on helpompi ottaa.
Opinnäytetyötä pitäisi edistää, mutta…?
Tilaa maksuton minioppaamme ”Jumista liikkeelle!” Opas auttaa tunnistamaan, mikä tällä hetkellä hidastaa etenemistäsi ja mitä voit tehdä jumin purkamiseksi – heti tänään! Pääset lataamaan oppaan täältä.
Keräämme parhaillaan Opinnäytetyöbarometrin avulla opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyöstä, voidaksemme kehittää parempia työkaluja opinnäytetyövaiheen keventämiseksi. Jos teet tai olet tehnyt opinnäytetyötä, kerro kokemuksistasi täällä.