Moni opinnäytetyöntekijä ajattelee, että työn edistäminen vaatii pitkiä, täydellisiä ja kokonaisia työpäiviä, jotta on mahdollista keskittyä riittävästi ja saada oikeasti tekstiä aikaiseksi.
- ”Ei minun kannata edes aloittaa, koska en ehdi tunnissa kuin korkeintaan lukemaan aiemmin kirjoittamani tekstin.”
- ”En pääse kirjoittamisen flow`hun jos aikaa ei ole riittävästi.”
- ”Tarvitsen useamman tunnin rauhallista työaikaa, jotta voin todella syventyä aiheeseen ja kirjoittaa ajatuksella hyvää tekstiä.”
Tunnistatko itsesi? Minä tunnistan – jokaisesta listan lauseesta. Todellisuudessa työn eteneminen kuitenkin rakentuu pienistä, toisiaan seuraavista, toistuvista työhetkistä. Ja ne voivat olla vaikka vain 15 minuutin mittaisia.
Pitkät, kokopäiväiset työrupeamat voivat tuntua tehokkailta ja ovatkin sellaisia, jos niihin on omassa arjessa mahdollisuus. Mutta ne eivät ole välttämättömiä — eivätkä etenkään usein realistisia opiskelijan elämässä, jossa mahdollinen työ, perhe, ystävät ja harrastukset kilpailevat vähäisestä vapaa-ajasta opintojen kanssa.
Siksi epäsäännöllisen ja yllätyksellisen arjen keskellä täydellisiä olosuhteita paljon tärkeämpää on jatkuvuus.
Vähemmän – mutta säännöllisesti
Et tarvitse aikaa kokoinaista päivää voidaksesi ryhtyä kirjoittamaan. Riittää, että teet vähän — mutta säännöllisesti. Säännöllisyys voi tarkoittaa esimerkiksi 30–60 minuuttia keskittynyttä kirjoittamista kaksi tai kolme kertaa viikossa. Säännöllinen kirjoitusrytmi tuo paljon hyötyjä. Se:
- madaltaa aloituskynnystä, kun kirjoitustauko ei veny liian pitkäksi, jolloin pääset juonesta kiinni nopeammin ja lyhyemmässä ajassa
- pitää työskentelyn kevyempänä ja vähemmän kuormittavana, työsessioiden ollessa maltillisen mittaisia ja salliessa myös muun arjen pyöriä normaalisti
- auttaa ylläpitämään tasaista rytmiä, jolla työ etenee koko ajan pienin askelin – sen sijaan, että odotat kokonaisen kuukauden seuraavaa, täydellistä, kokonaista kirjoituspäivää ja joudut taas aloittamaan käytännössä alusta.
Ja kun eteneminen on säännöllistä ja näet koko ajan työsi tuottavan tulosta, huomaat että myös motivaatio kasvaa tekemisen mukana.
Mitkä ovat viikon parhaat työskentelyhetkesi?
Sen sijaan, että odotat täydellistä kirjoituspäivää, kokeile seuraavaa:
Tunnista omasta kalenteristasi viikkotasolla omat parhaat työskentelyhetkesi; ajankohdat, jolloin keskittyminen on sinulle helpointa tai jolloin sinulla on luonnollisesti hetki aikaa, esimerkiksi ennen työpäivän alkua tai harrastumenojen jälkeen.
Varaa sitten nämä, esim. 30-90 minuutin mittaiset ajat opinnäytetyön kirjoittamiselle, samalla tavalla kuin muutkin tärkeät menot, tai kuten varaisit kalenteriin työvuorot. Kalenterivarausten jälkeen ajankohdista on vaikeampi lipsua.
Päätä aikaa varatessasi myös ennakkoon, mikä on tavoitteesi kyseiselle työskentelysessiolle, jotta aika ei kulu epämääräiseen lueskeluun tai selailuun. Tavoite voi olla esimerkiksi:
- Muokkaan kappaleen kaksi raakatekstin asiatekstiksi
- Tarkistan taulukoiden numeroinnin ja lähdemerkinnät
- Valitsen löytämistäni lähteistä viisi tärkeintä artikkelia, joita käytän jatkossa päälähteinä.
Kalenterivarauksen koittaessa tiedät heti, mihin tehtävään tartut, ja saat lyhyenkin työskentelyhetken käytettyä tehokkaasti.
Opinnäytetyötä pitäisi edistää, mutta…?
Tilaa maksuton oppaamme ”Opinnäytetyö jumissa?” Opas auttaa tunnistamaan, mikä tällä hetkellä hidastaa etenemistäsi ja mitä voit tehdä jumin purkamiseksi – heti tänään! Pääset lataamaan oppaan täältä.
Keräämme parhaillaan Opinnäytetyöbarometrin avulla opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyöstä, voidaksemme kehittää parempia työkaluja opinnäytetyövaiheen keventämiseksi. Jos teet tai olet tehnyt opinnäytetyötä, kerro kokemuksistasi täällä.